keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Tammerfest & B-Day

Tammerfestit tuli sitten juhlittua. Olin jo jonkin aikaa arvuutellut, että koskahan katkeaa eka kynsi. Mulla ei ole ikinä ollut näin pitkiä kynsiä, ja otin pari viikkoa sitten geelaukset kokonaan pois. Ehkä geelauksen avulla olisin voinut välttyä kynsionnettomuudelta :(

Edellisen postauksen lukeneet tietävätkin, että festeillessä onnistuin lohkaisemaan kaksi kynttä, minkä vuoksi viilailin kynnet nysiksi. Byääh. Oli sentään kivat festeilykynnet, sen aikaa kun tätä iloa kesti. Jos jotain positiivista yrittää keksiä, niin kynsinauhat ovat epätavallisen hyvässä kunnossa!


Tämän suuren menetyksen vuoksi tiedossa on kuvaspämmäys vikoista pitkistä kynsistä.


Lakkoina Essencen creme musta 144 Black is Back, Colour Clubin hololakka 994 Beyond ja L'Oréalin 840 Black Diamond. En tajua miksen ollut käyttänyt tuota L'Oréalin kimaltelevaa hiekkalakkaa aikaisemmin. Ihana! Tuo CC:n lakka oli vähän turhan tumma, olisin halunnut pääkallojen ja kalanruotojen näkyvän paremmin.  A Englandin Encore Margot olisi ollut parempi ;__; Ja oishan sitä uloskin voinut mennä kuvaamaan, jotta holo olisi edes näkynyt. Nyt on kesä, parempi pysyä sisällä.


Siirtokuvat on ostettu Mimaxista, niitit CesarsShopista. Päällyslakkana tuttu ja turvallinen OPI; hiekkalakka pikkurillissä on tietenkin ilman päällyslakkaa. Kahtokkee ny, mun ihkut pitkät kynnet.... Oi miksiiiiii... Ensi kerralla pidän kyllä geelausta koko ajan, vaikka se onkin vähän vaivalloista, kun lakkailen niin tiheään tahtiin. Geelaushan pysyy parhaiten, jos ei nyt aivan tähän mun tahtiin lakkaile ja poista lakkoja. Hehee.

Niin ihanan pitkät ;__;


 Ja sitten siihen syndeasiaan: sain poikaystävältäni (voiko tän ikäsenä enää sanoa niin :D ) ehkä parhaan lahjan! Kynsipossuilijalle kynsilakkoja. Jeiii <3


 Konadin leimauslakat Magenta, Orange Pearl ja Secret Blue... China Glazen Queen B... ja ja ja !!! Dollish Polishin Gag Me With A Spoon <3 Veikkaan, että tästä ihanasta indielakasta tulen jauhamaan muutamaan otteeseen. Tällä hetkellä tuo Gag Me With A Spoon on kynsillä, ja voin kyllä sanoa että tämä on kyllä maineensa arvoinen. Kuvat on toki tikulla, ja tikku teillä tietymättömillä, eli kuvaspämmiä tulee myöhemmin.


 Niin, ja hommasinhan mä tän L'Oréalin Confettis-päällyslakkojen uutukaisista tälläisen ihanan; 926 Independence Day. Tekis mieli tehdä jotkut seilorihenkiset kynnet. What is thiiiis.. oon aina inhonnu sellasta merihenkistä kuosia. Musta on sit vissiin tullut vanha, kun entiset ällötykset alkaakin miellyttää. :)

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Lemon Soda & Kynsionnettomuus

Tarkoitushan oli skipata kesän alennusmyyntihössötykset kokonaan, mutta erehdyin piipahtamaan Kicksissä sekä Emotionissa. Lopputulos on arvattavissa, kun tälläinen kynsipossuilija kohtaa siis ihan sikahalpoi lakkoi! Hankin kaksi Dependin geelilakkaa (French White ja 003) kovettamattomien akrylaattien probleemasta huolimatta. Luulen kykeneväni geelaamaan kynsiäni ilman, että sotken lakkojen kanssa pitkin poikin. Ruotsissahan siis Dependin geelilakkoja saisi käyttää vain ammattilaiset yliherkkyysongelmien takia. Tuon valkoisen paskiaisen käyttö jää kyllä harvoihin kertoihin, sitä tarvitsee kerroskaupalla, mikäli haluaa, että esimerkiksi smile line ei näy. Argh.


Isadoran kevätkokoelma Sugar Nails Pastels ei iskenyt aikanaan niin lujaa, että olisin ostanut yhtäkään lakkaa. (Niiden litrahinta on kuitenkin samaa luokkaa kuin OPIn lakkojen, joten ennemmin kannattaa ostaa OPIa kuin Isadoraa. Kynsilakkojen litrahintojen vertailuhan on siis vallan järkevää touhua; niitä menee kuitenkin litrakaupalla. Suorastaan sädehtivää ajatuksenjuoksua!)


Eniveis, possuilin itselleni geelilakkojen lisäksi Isadoran Lemon Sodan (131), jonka kimallus ei tietenkään kameran kautta näy sitten tippaakaan... paitsi jos kuvaustaktiikkana on mahdollisimman sumeiden kuvien ottaminen. Oli tää lakka kuitenkin aika kivaisa, ja nyt ärsyttää etten hankkinut useampaa sävyä tästä kokoelmasta. Mulla on taas joku älytön hiekkalakkakausi menossa. Kaikkiin lakkauksiin pitäisi saada tungettua edes yksi hiekkalakkainen kynsi. Isadorahan käyttää sanaa sokerilakka, se kuulostaa kyllä paljon kivemmalta :D


China Glazen In The Rough sopi tämän kanssa aika hyvin, vaikkei siinä olekaan yhtään kimallusta. Yhyy. Kimalluksenkaipuu pakotti laittamaan kultaisia niittejä, jotka tilasin, kun jotenkin päädyin vahingossa Sanna Tara Nail Art -nimiseen kynsipimahtaneiden taivaaseen. Se on petollinen paikka se. Laitan ihan piruuttani linkin sinne.


En tiedä mikä älynväläys oli yrittää tuhertaa pilkkuja tekstuurilakalla. Se on jo usein todettu typeräksi ideaksi, joka saa aikaan lähinnä hermoromahduksen. Tällä kertaa yritin vielä kaiken lisäksi taputella vihreää irtoglitteriä kostean lakan päälle. Ei sujunut niin kuin suunnitelmissa oli. Silti oli pakko laittaa tämäkin kuva tänne :D

Kimaltaa, kimaltaa, muttei kuvissa...
 Seuraavassa postauksessa onkin viimeiset tuherrukset pitkäkyntisenä, Tammerfesteilin itseltäni kaksi kynttä lohkeamispisteeseen saakka. Yllätys yllätys, tietenkin oikeasta kädestä... Jotta kuvaaminen ei olisi liian helppoa x__x


 Kriisiä on ratkottu perinteiseen tapaan teepussipaikkauksella. Märkä liima ja mähmäinen kynsi keskarissa sekä peukalossa. Jeiii. Onnistuin lohkaisemaan peukalon kynnen uusiksi vielä kertaalleen, ei yksi paikkaus sitten ollutkaan tarpeeksi. Tätä on kyllä nyt harjoiteltu taas riittämiin vähäksi aikaa. Toivottavasti kynnet ehtisivät hitusen kasvaa, ennen kuin molemmat kynnet lohkeavat kokonaan; molemmat lohkeamat ovat nimittäin sellaisessa kohdassa, että pipi tulee.


Pakko laittaa vielä yksi kuva, uihh kun on huolellisesti poistetut lakat ja siististi viilatut kynnet! Tassuissa on tällä hetkellä koristelematon Isadoran Summer Red (182). Näitä töpökynsiä on tyhmä koristella. Ääh.




torstai 17. heinäkuuta 2014

Luomivärihamsterointia

Saatoin ehkä mennä tilaamaan Pretty.fin alennusmyynneistä pari luomiväripalettia lisää. Ohops. Samaan aikaan oli menossa jokin omituinen väri-irstailun kausi, ja mitään neutraalia ei taaskaan mahtunut millään mukaan. Näillä mennään siis.


Ostin siis Sleekin Ultra Mattes Brights -paletin. En oikein tiedä miksi tää oli pakko saada, yleensä oon niin bling, etten mattaluomivärejä käytä. Enkä näin räikeitä vaaleita sävyjä. Kuva vääristää vähän, luonnossa sävyt ovat paljon täyteläisempiä. Tykkään jotenkin hirmu paljon näiden luomivärinappien nimistä. 


Tykkään jotenkin hirmu paljon näiden luomivärinappien nimistä, kuten muidenkin Sleekin palettien. Värit ovat näyttävämpiä silmämeikinpohjustajan kanssa. Suurin osa oli hyvin pigmenttisiä, kuten Sleekit yleensä ovatkin, mutta Floss, Crete ja Pow! olivat pohjustjankin kanssa turhan pliisuja.
  

 Tässä taas on luomilla sävyt Crete ja Pow!, ja kuten näkyy, ei ole kovin kummoinen pigmentti. Oli pakko lisätä sisänurkkaan parempaa valkoista Wettiksen Blue Had Me At Hello -paletista.


 Toinen hankkimani paletti on Wet 'n' Wildin Poster Child. Nää ranskankieliset nimet on paljon parempia, tämän nimi siis on Modèle Mignon. Voisko kaikki olla ranskaksi?! Tässä ei ole erikseen nimetty värinappeja, mikä pettymys. :c

Edellinen palettini Blue Had Me At Hello oli (ja on) niin hyvä, että järkeilin muidenkin palettien olevan pigmenttisiä. Nuo siniset olivat kyllä hyvälaatuisia tämän hintaluokan luomiväreiksi, mutta tuo keltainen oli aivan rehellisen huono. Punaisen sävyjä en ole vielä kokeillut.


Tämä meikin tein juurikin tuolla Poster Child -paletilla oikeanpuoleisen rivin värejä käyttäen. Keltainen oli liian haalea, se ei näkynyt mihinkään edes pohjustajan kanssa. Lisäsin sen päälle siis Urban Decayn Deluxe-luomiväripaletista sävyä Honey. En ole varmaan aiemmin kirjoitellutkaan tuosta paletista mitään. Ehkä tarvis ottaa tuo useammin käyttöön.

Rajauksena on luottoeyelinerini, Goshin 008 Carbon Black. En taida enää edes hairahtua muihin ;) Ripsarina Max Factorin Masterpiece, luottotavaraa tuokin. Sisärajauksena Lumenen Arctic White... ootan innolla että se loppuisi, tahdon paremman.

Hiukset ovat nyt melko turkoosit, oon ihan kahden vaiheilla, että laitanko seuraavaksi tummansinistä vai annanko tämän haalistua hailakansiniseksi ponitukaksi. Apua.


Oranssi-sinisen silmämeikin seuraksi tuli kokeiltua ombre-huulimeikkiä, tosin hyvin luonnollisen tapaan. Tämän tyylisiä ombrehuulia näkee todella paljon japanilaisia ja etelä-korealaisia meikkijuttuja tutkaillessa.

Jos ei omista huulimeikinpohjustajaa, voi yhtä hyvin käyttää silmämeikinpohjustajaakin. Meikkivoidekin saattaa käydä, jos se on riittävän peittävä. Pohjustajan jälkeen suhrataan huulien sisäosaan huultenrajauskynällä väriä ja häivytetään. Yllä oleva kuva on otettu kesken häivyttämisen :D huultenrajauskynänä oli Isadoran Fuchsia.


Tämän jälkeen levitetään huulilakka, punaisempi sävy huulten keskiosaan, ja vaaleampi ulkoreunalle. Halutessaan näitä kahta sävyä voi vielä häivytellä siveltimellä toisiinsa, mikäli raja on liian selvä. Tämä voisi toimia ihan huulikiilloillakin, mutta lopputulos ei ole niin kestävä ja pigmenttinen. Tavallisilla huulipunillahan näitä voi myös tehdä.


Olisi melkein pitänyt olla vielä astetta vaaleampi sävy tuossa vaaleanpunaisessa (tuo oli siis L'Oréalin huulilakka nro 102 Romy), mutta ei ollut mukana reissussa tuon vaaleampaakaan.



Ja reissusta puheenollen. Olin viime viikonloppuna Turussa ystäväni tupareissa. Lähdin matkaan nakukynsillä, apua. Ei ollut edes kirkasta geelausta. Päädyin sitten ostamaan kaupungilla kierrellessäni uuden kynsilakan... ja koko kynnen tarroja. :D Puoli tuntia vaelsin lakkastandilta toiselle, kunnes mukaan lähti Essien Sunday Funday. Mikä epätavallisen värinen ostos!


Nämä patsaat aiheuttivat aivan liikaa hilpeyttä . Syytän univelkaa.

Tupareissa kävi perinteisesi; lakattuani omat kynteni hankin uusia uhreja. Tuotokset tuli kuvattuakin. Näitä kuvia oli aivan älyttömästi, ja kaikki yhtä tyylikkäitä. Tälläinen samiskynsijengi kokoontui :D