torstai 28. elokuuta 2014

Sunday Funday & Sugar Daddy

Turun reissulla ostamani Essien Sunday Funday on kyllä hyvin kaukana minua miellyttävistä värimaailmoista. En oikeen osaa käyttää korallisia sävyjä missään, varsinkaan nyt, kun hiukset ovat vielä hetken turkoosit. Olen kuitenkin onnistunut tykästymään tähän lakkaan varsin paljon, etenkin kun tein nämä liukuvärikynnet.


Pohjalla on kolme kerrosta Essien Sugar Daddya - uutta suosikkinudeani. Se on täydellinen tällaisten liukuvärjäysten pohjaksi, uih! Tuputtelin kuivalla meikkisienellä Sunday Funday'ta aluksi vain ihan kärkiin, mutta ahne kun olen, oli pakko jatkaa vähän pidemälle. Pidän itse tällaisesta vähän rouheammasta liukuväristä, eli jos on sileämmän liu'un ystävä, kannattaa tuputella kostutetulla meikkisienellä. Kerroksia taisi olla about neljä... ja kärkikulumien paikkaus. Kuvat on hyvä ottaa, kun lakkaus on ollut kynsillä jo kolme-neljä päivää, ja tiskaaminen on hoidettu ilman hanskoja.

Tässä näkyy pienen pieni pilkahdus Sunday Fundayn kimalluksesta!


Kukat leimasin jostain mysteerilaatasta, jonka tilasin Adeninalta ajat sitten. En kuollaksenikaan muista merkkiä - siinä lukee vain B24 - mutta mahdottoman hyvää jälki näissä on! Päällyslakkana oli joskus kaupanpäällisinä saatu Wet'n'Wild. Kuivuu julmetun hitaasti, mutta Mavalan pikakuivattava öljy on kaveri!

Olisin halunnut laittaa vähän pienempiä nimettömiin, jotta olisi tullut sirompaa jälkeä, mutta en siihen hätään löytänyt oikeaa strassihyrrää. Pikakuvauksen jälkeen oli mahoton kiire assalle, ja junassa huomasin yhden strassin siirtyneen keskelle kynttä :D Kuka lähtee kostealla lakalla liikenteeseen, kuka?


Kuvausassistentti oli päätynyt näemmä lähes jokaiseen kuvaan. Parvekkeella on niiiin kiva olla!


Tämä lakka on pullossa ja kynsillä aina tosi erilainen valosta riippuen. Kirkkaassa auringonpaisteessa tämä on aivan upea! Tuo shimmer ei kyllä niin ikinä tallennu kuviin.


Loppuun Instagramin puolella ajat sitten julkaistu kuva pöndereissun lakkakuvauksista. Melkoinen askartelu oli tossa kuvausalustassa ja -taustassa. Fiksumpi ostaisi vihdoin sen lightboxin. Melkeen pitäisi ottaa behind the scenes -kuvia näistä mun kuvausprojekteista, ne ovat toisinaan melkoista nähtävää. Naapurin stalkkereille vähän viihdettä!

perjantai 22. elokuuta 2014

Manifail

Tämä postaus on ollut tarkoitus julkaista jo ajat sitten, mutta aina on tullut jotain "tärkeämpää" edelle. Ajatuksena oli siis tehdä vaaleanpunaiselle pohjalle pinkit leimat Konadin Magentalla, pitihän sitä synttärilahjalakkoja päästä käyttämään. Lievästi sanottuna tämä touhu ei mennyt lainkaan putkeen. Magentan leimausjälki oli kyllä moitteetonta, mutta mulla oli landella mukana vain yksi stamper, ja tietenkin just toi, jossa iso leimasin on pinkki. Yritä siinä sitten kohdistaa yhtään mitään.

Lisäksi huomasin L'Oréalin Babydollin vajuneen omituisen paljon, varsinkin kun ottaa huomioon, että tämä oli toinen lakkauskerta ever. Olen kyllä kuullut, että monilla varsinkin China Glazen lakat vajuvat nopeasti, vaikka korkki olisi kuinka hyvin kiinni ja säilytyslämpötila sopiva. Ei ole tullut omalle kohdalle ikinä vastaan. Kuvat on otettu heinäkuun lopussa, ja tällä hetkellä tuosta Babydollista on jäljellä enää 2/3. Korkki on edelleen  visusti kiinni, ja tuolla ei ole lakattu tässä välissä. Raivostuttavaa.

Messissä olleet Konadin erikoislakat
Koko touhu lähti jo alkumetreillään menemään pieleen. En tiedä mikä idea oli käyttää Essecen Peel Off  Basea. Se sai tuon L'Oréalin vaaleanpunaisen 207 Babydollin menemään tollein... rutuille? Kuplille? En mä tiedä. Joka tapauksessa tota pintaa ei meinannut saada millään piiloon. Alla olevassa kuvassa on kolme kerrosta. Muutamia kerroksia myöhemmin pinta oli sellainen, että lakkauksen olisi voinut pelastaa kokokynnen leimoille. Olisi voinut.


Tämä kaksikko ei kohtaa enää ikinä.

 Tarkoitus oli aloittaa leimaamalla Bundle Monsterin laatasta 318 tuo alimmainen kukkakuvio. Koska Magenta ei erottunut stamperissa, vaihdoin Konadin mustaan leimauslakkaan. Alla näkyy kuinka hienosti kuvio nousi laatasta...


Tämän lisäksi piti yrittää leimata Konadin valkoisella, Essencen Black is Backillä ja A Englandin Bridal Veilillä. Ei sujunut. Tässä vaiheessa meni (vihdoin ja viimein) lopullisesti hermo, ja kaivoin kynsilakanpoistoaineen esiin. Ensin otin toki kuvia, kaikki feilaukset eetteriin vaan!

 Koska allekirjoittanut on täydellinen, leimausongelmien syynä oli joko helle tai huono laatta. Yleensä Bundlen laatat ovat olleet melko hyviä, mutta nyt ei onnistunut, vaikka leimausrutiineissa ei mikään olekaan muuttunut. Lakatkin ovat samat kuin ennenkin. Kauhean rasittavaa tälläinen, yleensä leimaus sujuu mainiosti... mitä nyt kohdistus kusee välillä pahemman kerran.

Essence: 144 Black is Back & A England: Bridal Veil
Katsokaa, näin taitava minä olen!


 Leimasin tavallisuudesta poiketen (reissussa kun olin) piirrustuslehtiöni päällä ja tein vahingossa modernia taidetta. Taidan kaupata tämän jollekin hullulle keräilijälle :D anyone?

Kaiken tuon tuherruksen jälkeen päädyin niinkin yksinkertaiseen puuhaan kuin hiekkalakoilla leikkimiseen. Tuo liukuväri on kieltämättä varsin kaukana liu'usta, mutta lavuaarille oli ainakin kymmenen metriä, enkä millään jaksanut nousta sohvalta kastelemaan sientä.

Lumenen Kultahiekkaa on lojunut odottamassa kokeilua vaikka kuinka kauan. Se on hyvä lykätä kynsille loppukesällä, ja tajuta kuinka kauniin kimaltava kesälakka se on. OPIn Jinx sopi täydellisesti tähän "väliväriksi", Isadoran Coral Crush olisi ehkä ollut vähän kirkkaampi. Punainen on OPIn Magazine Cover Mouse Couture de Minnie -kokoelmasta. Tätä lakkausta tehdessä tajusin, etten ollut hankkinut tuota lainkaan täysikokoisena! Tämä huutava vääryys korjautui hyvinkin pian Mimaxin lakka-aleen törmättyäni. :D


maanantai 18. elokuuta 2014

Gag Me With A Spoon

Tämä ihanainen indielakka ansaitsee aivan ikioman postauksensa. Tämä on ensimmäinen indie-lakkani, eikä tämä jää todellakaan viimeiseksi. Hyvälaatuinen, sähäkän värinen ja muutenkin näyttävä tapaus. Sain tämän poikaystävältäni syntymäpäivälahjaksi, voiko kynsiporso parempaa saadakaan?



Tämä on todella lirusta lakkaa, ja siitä tämä glitter sandwich -efekti tuleekin... lopetin laskemisen kuudennen kerroksen kohdalla. Kerrokset kuivuvat kuitenkin huikean nopeasti, joten aikaa ei tuhraannu kuivatteluun.

Alla on kaksi kerrosta juurikin sitä Essencen surkeaa Peel Off Basea, jonka saisi mieluiten lähettää maata kiertävälle radalle. Siitä ei ole niin mitään hyötyä glitterien poistamisessa. Räyh. Kyseinen litku esiintyy vielä yhdessä postauksessa, tottahan toki sitä oli pakko käyttää moneen kertaan, jotta sen voi todeta varmasti surkeaksi tapaukseksi... (Tällä hetkellä on testissä Dependin vastaava tuote, Glitter Base Coat, saapa nähdä mihin siitä on.)

Varjossa ja auringossa. Uih, mitkä ihanat isot hologlitterit!
Noita isoja pyöreitä hologlittereitä sai hieman kalastella, tosin ehkä niitä ei ihan joka kynnelle tarvitsisi saada. Sain varmaan jonkun harakkahepulin tossa lakkaillessa. Pienemmät glitterit nousivat pullosta helposti. Tälläisiä lakkojahan on helpompi lakata (tai siis glitterinnälkäiset saavat tarpeeksi sälää kynsille ilman onkimista),  jos laittaa lakan hetkeksi ylösalaisin ennen käyttöä.

maanantai 11. elokuuta 2014

Rehuihmisen kynnet

Tarkoitus oli postailla vanhempia kynsijuttuja viime kuun puolelta, mutta nämä kiilasivat sittenkin jonon ohi, jottei taas ole syksy ja julkaisua odottamassa taas pelkkiä kesäkynsiä. Tein siis viime viikolla ystävälleni oman kynnen geelaukset. Pitkällisen jahkaamisen päätteeksi päädyimme tekemään kukka- ja perhosaiheiset kynnet - sopiva aihe tuollaiselle rehujuttuja tekevälle ^_^

Yhtään vaihekuvaa geelauksesta en tokikaan tajunnut ottaa, kerrankin kun olisi ollut muut kuin omat kädet kuvattavana. Eihän siinä muuten mitään, mutta järkkärin kaivaminen esiin ei kyllä tule mieleenkään silloin kun omia kynsiä geelaa tai uunittaa... ja hyvä niin. Lopputulos voisi olla melkoinen.


Lakkasin Sensationailin Evening Sandin päälle kaksi-kolme kerrosta Kikon 221 Light Satin Beigeä sekä kolmisen kerrosta Lumene Natural Coden 16 Go Glitteryä. Näiden päälle leimasin etusormeen ja nimettömään Konadin Magentalla kukkakuvioita; molemmat leimat ovat joskus aikanaan Prettystä tilatuista XL-laatoista. Ois kyllä voinu kuvata ne lakatkin... ja nyt on toki jo liian hämärää kuvailua varten. Ja postaus on pakko pistää ulos tänään tai viimeistään huomenna aamulla. Tyhjästä itse kehitetty kiire on paras!


Pikkurillien valkoiset kukka-sydän-hässäkät ovat ihan vain tarroja, enkä kuollaksenikaan muista mistä olen ne hankkinut. Todennäköisesti jostain perus sokkarin kynsirompehyllyltä :D Tarrat ottivat kuulemma osumaa hevostellessa, eikä mikään ihme. Siirtokuvat toimivat paljon paremmin, sillä niistä ei jää töröttämään vahingossakaan mitään, mikäli vain osaa käyttää niitä.

Keskisormen perhossiirtokuvat ovat Mimaxilta tilattuja. Näitä on ollut tarkoitus käyttää vaikka kuinka monta kertaa, mutta jotenkin ei vain ole värit tuntuneet sopivilta meneillään oleviin lakkauksiin. Tekosyitä, tekosyitä! Näihin kynsiin ne kyllä sopivat mukavasti. Peukaloihin liimailin Fimo-hyrrästä perhosia. Voisin kyllä kokeilla joskus niiden upottamista geelauksen sisään.


Tuitui kuin söpösiiiii.

Saatoin ehkä mainita sanasen noista rutikuivista kynsinauhoista.. Kuorin ja öljysin ne ennen geelausta, mutta en mäkään ihan pysty ihmeisiin. :D

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Tammerfest & B-Day

Tammerfestit tuli sitten juhlittua. Olin jo jonkin aikaa arvuutellut, että koskahan katkeaa eka kynsi. Mulla ei ole ikinä ollut näin pitkiä kynsiä, ja otin pari viikkoa sitten geelaukset kokonaan pois. Ehkä geelauksen avulla olisin voinut välttyä kynsionnettomuudelta :(

Edellisen postauksen lukeneet tietävätkin, että festeillessä onnistuin lohkaisemaan kaksi kynttä, minkä vuoksi viilailin kynnet nysiksi. Byääh. Oli sentään kivat festeilykynnet, sen aikaa kun tätä iloa kesti. Jos jotain positiivista yrittää keksiä, niin kynsinauhat ovat epätavallisen hyvässä kunnossa!


Tämän suuren menetyksen vuoksi tiedossa on kuvaspämmäys vikoista pitkistä kynsistä.


Lakkoina Essencen creme musta 144 Black is Back, Colour Clubin hololakka 994 Beyond ja L'Oréalin 840 Black Diamond. En tajua miksen ollut käyttänyt tuota L'Oréalin kimaltelevaa hiekkalakkaa aikaisemmin. Ihana! Tuo CC:n lakka oli vähän turhan tumma, olisin halunnut pääkallojen ja kalanruotojen näkyvän paremmin.  A Englandin Encore Margot olisi ollut parempi ;__; Ja oishan sitä uloskin voinut mennä kuvaamaan, jotta holo olisi edes näkynyt. Nyt on kesä, parempi pysyä sisällä.


Siirtokuvat on ostettu Mimaxista, niitit CesarsShopista. Päällyslakkana tuttu ja turvallinen OPI; hiekkalakka pikkurillissä on tietenkin ilman päällyslakkaa. Kahtokkee ny, mun ihkut pitkät kynnet.... Oi miksiiiiii... Ensi kerralla pidän kyllä geelausta koko ajan, vaikka se onkin vähän vaivalloista, kun lakkailen niin tiheään tahtiin. Geelaushan pysyy parhaiten, jos ei nyt aivan tähän mun tahtiin lakkaile ja poista lakkoja. Hehee.

Niin ihanan pitkät ;__;


 Ja sitten siihen syndeasiaan: sain poikaystävältäni (voiko tän ikäsenä enää sanoa niin :D ) ehkä parhaan lahjan! Kynsipossuilijalle kynsilakkoja. Jeiii <3


 Konadin leimauslakat Magenta, Orange Pearl ja Secret Blue... China Glazen Queen B... ja ja ja !!! Dollish Polishin Gag Me With A Spoon <3 Veikkaan, että tästä ihanasta indielakasta tulen jauhamaan muutamaan otteeseen. Tällä hetkellä tuo Gag Me With A Spoon on kynsillä, ja voin kyllä sanoa että tämä on kyllä maineensa arvoinen. Kuvat on toki tikulla, ja tikku teillä tietymättömillä, eli kuvaspämmiä tulee myöhemmin.


 Niin, ja hommasinhan mä tän L'Oréalin Confettis-päällyslakkojen uutukaisista tälläisen ihanan; 926 Independence Day. Tekis mieli tehdä jotkut seilorihenkiset kynnet. What is thiiiis.. oon aina inhonnu sellasta merihenkistä kuosia. Musta on sit vissiin tullut vanha, kun entiset ällötykset alkaakin miellyttää. :)

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Lemon Soda & Kynsionnettomuus

Tarkoitushan oli skipata kesän alennusmyyntihössötykset kokonaan, mutta erehdyin piipahtamaan Kicksissä sekä Emotionissa. Lopputulos on arvattavissa, kun tälläinen kynsipossuilija kohtaa siis ihan sikahalpoi lakkoi! Hankin kaksi Dependin geelilakkaa (French White ja 003) kovettamattomien akrylaattien probleemasta huolimatta. Luulen kykeneväni geelaamaan kynsiäni ilman, että sotken lakkojen kanssa pitkin poikin. Ruotsissahan siis Dependin geelilakkoja saisi käyttää vain ammattilaiset yliherkkyysongelmien takia. Tuon valkoisen paskiaisen käyttö jää kyllä harvoihin kertoihin, sitä tarvitsee kerroskaupalla, mikäli haluaa, että esimerkiksi smile line ei näy. Argh.


Isadoran kevätkokoelma Sugar Nails Pastels ei iskenyt aikanaan niin lujaa, että olisin ostanut yhtäkään lakkaa. (Niiden litrahinta on kuitenkin samaa luokkaa kuin OPIn lakkojen, joten ennemmin kannattaa ostaa OPIa kuin Isadoraa. Kynsilakkojen litrahintojen vertailuhan on siis vallan järkevää touhua; niitä menee kuitenkin litrakaupalla. Suorastaan sädehtivää ajatuksenjuoksua!)


Eniveis, possuilin itselleni geelilakkojen lisäksi Isadoran Lemon Sodan (131), jonka kimallus ei tietenkään kameran kautta näy sitten tippaakaan... paitsi jos kuvaustaktiikkana on mahdollisimman sumeiden kuvien ottaminen. Oli tää lakka kuitenkin aika kivaisa, ja nyt ärsyttää etten hankkinut useampaa sävyä tästä kokoelmasta. Mulla on taas joku älytön hiekkalakkakausi menossa. Kaikkiin lakkauksiin pitäisi saada tungettua edes yksi hiekkalakkainen kynsi. Isadorahan käyttää sanaa sokerilakka, se kuulostaa kyllä paljon kivemmalta :D


China Glazen In The Rough sopi tämän kanssa aika hyvin, vaikkei siinä olekaan yhtään kimallusta. Yhyy. Kimalluksenkaipuu pakotti laittamaan kultaisia niittejä, jotka tilasin, kun jotenkin päädyin vahingossa Sanna Tara Nail Art -nimiseen kynsipimahtaneiden taivaaseen. Se on petollinen paikka se. Laitan ihan piruuttani linkin sinne.


En tiedä mikä älynväläys oli yrittää tuhertaa pilkkuja tekstuurilakalla. Se on jo usein todettu typeräksi ideaksi, joka saa aikaan lähinnä hermoromahduksen. Tällä kertaa yritin vielä kaiken lisäksi taputella vihreää irtoglitteriä kostean lakan päälle. Ei sujunut niin kuin suunnitelmissa oli. Silti oli pakko laittaa tämäkin kuva tänne :D

Kimaltaa, kimaltaa, muttei kuvissa...
 Seuraavassa postauksessa onkin viimeiset tuherrukset pitkäkyntisenä, Tammerfesteilin itseltäni kaksi kynttä lohkeamispisteeseen saakka. Yllätys yllätys, tietenkin oikeasta kädestä... Jotta kuvaaminen ei olisi liian helppoa x__x


 Kriisiä on ratkottu perinteiseen tapaan teepussipaikkauksella. Märkä liima ja mähmäinen kynsi keskarissa sekä peukalossa. Jeiii. Onnistuin lohkaisemaan peukalon kynnen uusiksi vielä kertaalleen, ei yksi paikkaus sitten ollutkaan tarpeeksi. Tätä on kyllä nyt harjoiteltu taas riittämiin vähäksi aikaa. Toivottavasti kynnet ehtisivät hitusen kasvaa, ennen kuin molemmat kynnet lohkeavat kokonaan; molemmat lohkeamat ovat nimittäin sellaisessa kohdassa, että pipi tulee.


Pakko laittaa vielä yksi kuva, uihh kun on huolellisesti poistetut lakat ja siististi viilatut kynnet! Tassuissa on tällä hetkellä koristelematon Isadoran Summer Red (182). Näitä töpökynsiä on tyhmä koristella. Ääh.




torstai 17. heinäkuuta 2014

Luomivärihamsterointia

Saatoin ehkä mennä tilaamaan Pretty.fin alennusmyynneistä pari luomiväripalettia lisää. Ohops. Samaan aikaan oli menossa jokin omituinen väri-irstailun kausi, ja mitään neutraalia ei taaskaan mahtunut millään mukaan. Näillä mennään siis.


Ostin siis Sleekin Ultra Mattes Brights -paletin. En oikein tiedä miksi tää oli pakko saada, yleensä oon niin bling, etten mattaluomivärejä käytä. Enkä näin räikeitä vaaleita sävyjä. Kuva vääristää vähän, luonnossa sävyt ovat paljon täyteläisempiä. Tykkään jotenkin hirmu paljon näiden luomivärinappien nimistä. 


Tykkään jotenkin hirmu paljon näiden luomivärinappien nimistä, kuten muidenkin Sleekin palettien. Värit ovat näyttävämpiä silmämeikinpohjustajan kanssa. Suurin osa oli hyvin pigmenttisiä, kuten Sleekit yleensä ovatkin, mutta Floss, Crete ja Pow! olivat pohjustjankin kanssa turhan pliisuja.
  

 Tässä taas on luomilla sävyt Crete ja Pow!, ja kuten näkyy, ei ole kovin kummoinen pigmentti. Oli pakko lisätä sisänurkkaan parempaa valkoista Wettiksen Blue Had Me At Hello -paletista.


 Toinen hankkimani paletti on Wet 'n' Wildin Poster Child. Nää ranskankieliset nimet on paljon parempia, tämän nimi siis on Modèle Mignon. Voisko kaikki olla ranskaksi?! Tässä ei ole erikseen nimetty värinappeja, mikä pettymys. :c

Edellinen palettini Blue Had Me At Hello oli (ja on) niin hyvä, että järkeilin muidenkin palettien olevan pigmenttisiä. Nuo siniset olivat kyllä hyvälaatuisia tämän hintaluokan luomiväreiksi, mutta tuo keltainen oli aivan rehellisen huono. Punaisen sävyjä en ole vielä kokeillut.


Tämä meikin tein juurikin tuolla Poster Child -paletilla oikeanpuoleisen rivin värejä käyttäen. Keltainen oli liian haalea, se ei näkynyt mihinkään edes pohjustajan kanssa. Lisäsin sen päälle siis Urban Decayn Deluxe-luomiväripaletista sävyä Honey. En ole varmaan aiemmin kirjoitellutkaan tuosta paletista mitään. Ehkä tarvis ottaa tuo useammin käyttöön.

Rajauksena on luottoeyelinerini, Goshin 008 Carbon Black. En taida enää edes hairahtua muihin ;) Ripsarina Max Factorin Masterpiece, luottotavaraa tuokin. Sisärajauksena Lumenen Arctic White... ootan innolla että se loppuisi, tahdon paremman.

Hiukset ovat nyt melko turkoosit, oon ihan kahden vaiheilla, että laitanko seuraavaksi tummansinistä vai annanko tämän haalistua hailakansiniseksi ponitukaksi. Apua.


Oranssi-sinisen silmämeikin seuraksi tuli kokeiltua ombre-huulimeikkiä, tosin hyvin luonnollisen tapaan. Tämän tyylisiä ombrehuulia näkee todella paljon japanilaisia ja etelä-korealaisia meikkijuttuja tutkaillessa.

Jos ei omista huulimeikinpohjustajaa, voi yhtä hyvin käyttää silmämeikinpohjustajaakin. Meikkivoidekin saattaa käydä, jos se on riittävän peittävä. Pohjustajan jälkeen suhrataan huulien sisäosaan huultenrajauskynällä väriä ja häivytetään. Yllä oleva kuva on otettu kesken häivyttämisen :D huultenrajauskynänä oli Isadoran Fuchsia.


Tämän jälkeen levitetään huulilakka, punaisempi sävy huulten keskiosaan, ja vaaleampi ulkoreunalle. Halutessaan näitä kahta sävyä voi vielä häivytellä siveltimellä toisiinsa, mikäli raja on liian selvä. Tämä voisi toimia ihan huulikiilloillakin, mutta lopputulos ei ole niin kestävä ja pigmenttinen. Tavallisilla huulipunillahan näitä voi myös tehdä.


Olisi melkein pitänyt olla vielä astetta vaaleampi sävy tuossa vaaleanpunaisessa (tuo oli siis L'Oréalin huulilakka nro 102 Romy), mutta ei ollut mukana reissussa tuon vaaleampaakaan.



Ja reissusta puheenollen. Olin viime viikonloppuna Turussa ystäväni tupareissa. Lähdin matkaan nakukynsillä, apua. Ei ollut edes kirkasta geelausta. Päädyin sitten ostamaan kaupungilla kierrellessäni uuden kynsilakan... ja koko kynnen tarroja. :D Puoli tuntia vaelsin lakkastandilta toiselle, kunnes mukaan lähti Essien Sunday Funday. Mikä epätavallisen värinen ostos!


Nämä patsaat aiheuttivat aivan liikaa hilpeyttä . Syytän univelkaa.

Tupareissa kävi perinteisesi; lakattuani omat kynteni hankin uusia uhreja. Tuotokset tuli kuvattuakin. Näitä kuvia oli aivan älyttömästi, ja kaikki yhtä tyylikkäitä. Tälläinen samiskynsijengi kokoontui :D